Miten Jumala toimii?

Mainitsin edellisessä tekstissäni sakramentit ja sakramentaalisen ajatuksen siitä, miten Jumala voisi käyttää oman työnsä välikappaleina "tavallisia" näkyviä ja materiaalisia asioita. Näitä pohtiessani mieleeni muistui jälleen eräs lastenleirikertomus, jolla ohjaajat halusivat opettaa millä tavoin Jumala vastaa meidän rukouksiimme.

"Olipa kerran eräs mies, joka asui yksin talossaan suuressa jokilaaksossa. Eräänä keväänä tuli valtavat kevättulvat, suuremmat kuin kukaan jokivarressa oli koskaan ennen nähnyt, ja vedennousu uhkasi miehen asuintaloa. Mies ei kuitenkaan ollut hädissään. Hän oli uskovainen mies ja luotti Jumalan huolenpitoon. Hän rukoili Jumalalta apua ja oli varma, että Jumala pelastaisi hänet tulvasta.

Tulvavedet nousivat ja pian mies joutui kahlaamaan polviaan myöten vedessä. Silloin miehen naapuri souti veneellä paikalle ja tarjoutui viemään naapurinsa turvaan. Mies kuitenkin kieltäytyi kohteliaasti ja sanoi, että Jumala pelastaisi kyllä hänet. Niinpä naapuri jatkoi matkaansa ja souti ihmisiä turvaan viereisistä taloista.

Tulvavedet jatkoivat nousemistaan ja kohta oli mies jo joutunut nousemaan talonsa katolla, jotta pysyisi kuivana. Silloin paikalle saapui palolaitoksen vene ja he kertoivat evakuoivansa asukkaita turvaan. Mies kuitenkin kieltäytyi kohteliaasti sanoen, että hän oli rukoillut Jumalaa ja luotti Jumalan pelastavan hänet tulvasta. Niinpä palomiehet jatkoivat vastentahtoisesti matkaansa etsimään muita vielä hädässä olevia.

Illan tullen tulvavedet nousivat niin ylös, että mies joutui seisomaan savupiippunsa päällä niin, että hänestä näkyi enää pelkkä pää vedenpinnan yläpuolella. Silloin ohi lensi pelastushelikopteri, jonka miehistö onnistui juuri ennen pimeää havaitsemaan miehen. Miehistö laski pelastussukeltajan hakemaan miestä, mutta jälleen mies kieltäytyi, sanoen Jumalan varmasti pelastavan hänet vielä tästä tulvasta. Koska mies oli isokokoinen ja vahva, eivät pelastajat voineet häntä väkisinkään kyytiin ottaa. Pelastajat joutuivat näin taipumaan miehen tahtoon ja jättämään hänet seisomaan savupiippunsa päällä, odottaen pelastustaan.

Pimeän tultua miehen voimat viimein ehtyivät, virta vie hänet mennessään ja mies hukkui kun ei enää jaksanut uida. Kun mies sitten saapui Taivaan Helmiporteille, huomasi hän myös Jeesuksen olevan Pietarin kanssa häntä vastassa. Mies kysyi ihmetellen Jeesukselta: 'Mikset sinä pelastanutkaan minua tulvasta, vaikka minä rukoilin sinua?' Jeesus vastasi miehelle surullisena: 'Minähän lähetin sinulle kaksi venettä ja yhden helikopterin. Kuinka paljon enemmän minun olisi pitänyt sinua vielä auttaa?'

Kun me luemme Vanhasta Testamentista, kuinka Mooses vapautti Israelilaiset Egyptin orjuudesta ja johdatti heidät Luvattuun Maahan, tai Tuomarien kirjasta Simsonin ja Gideonin urotöistä tai Kuninkaiden ajan profeetoista, meille saattaa tulla sellainen ylihengellinen ajatus, että Jumala vastaa (ja toimii) vain yliluonnollisilla tavoilla. Samoin Jeesuksen ihmeistä lukiessamme näemme herkästi vain hänen yliluonnolliset ihmetekonsa. Karismaattisissa seurakunnissa rukoillaan paljon Pyhän Hengen yliluonnollista ilmestymistä, henkilahjoja, kielillä puhumista ja profetioita. Silloin voi käydä niin kuin tarinan miehelle, joka ei osannut nähdä Jumalan hänellä lähettämiä "arkisia" apuja Jumalalta tulleina.

Mutta "ylihengellisyys" ei ole ainut motiivi, joka voi saada meidät epäilemään Jumalan "arkisia" töitä. Myös ateistinen materialismi kieltää minkään "luonnollisen" olevan Jumalasta lähtöisin. Jos ihmisen aivokasvain paranee leikkaus- ja sädehoidolla, silloin rukoukset eivät muka häntä auttaneet, vaan lääketiede. Jos lapsettomuudesta kärsivä pari saa vuosien rukousten jälkeen lapsen hedelmättömyyshoidoilla, ei materialistin mielestä silloinkaan heidän rukouksensa ole heitä auttanut. Jos tarinamme mies olisikin noussut helikopterin kyytiin, ei materialistin mielestä hänen rukouksensa olisi häntä pelastanut.

Sekä kuvaamani ylihengellinen, että materialistinen ajatus siitä, ettei mikään "luonnollinen" ole Jumalan työtä, ovat peräisin deistisestä maailmankuvasta, jossa Luoja on eristänyt itsensä luomakunnasta ja jättänyt sen toimimaan pelkkien omien lakiensa mukaan. Materialisti lisäisi tähän ainoastaan, ettei hänestä maailmankaikkeus tarvitse Luojaa. Mutta uskovaisen ei pidä olla sen enempää deisti kuin materialistikaan. Jos me tunnemme Jumalan ja Hänen sanansa, me tiedämme myös, että Hän toimii paitsi yliluonnollisesti, myös kaikkein "maallisimmilla" tavoilla.

Kyllä, Jumala johdatti Israelilaiset Luvattuu Maahan Egyptistä tulipatsaalla öisin ja pilvipatsaalla päivin. Mutta kun Jumala salli juutalaisten palata pakkosiirtolaisuudesta rakentamaan uudelleen Jerusalemia, hän teki sen nostamalla Persian keisariksi Kyyroksen (Cyrus 1), joka salli kaikkien Babylonian aikana pakkosiirtolaisuuteen siirrettyjen kansojen palata kotiseuduilleen. Jumala siis käytti pakanakansan keisaria tahtonsa välikappaleena. Jeesus teki ihmeitä ja tunnustekoja, mutta hän opetti myös, että Jumala antaa sateensa ja Auringon paisteensa niin pahoille, kuin vanhurskaillekin. Eli kaikkein tavallisimmat asiatkin: Auringon paiste, sade ja viljan kasvu, kaikki tulevat Jumalalta.

Pietari ja Johannes sanoivat kyllä temppelissä kerjäävälle rammalle: "Kultaa ja hopeaa meillä ei ole, mutta sitä, mitä miellä on, sitä me sinulle annamme: Jeesuksen Kristuksen nimessä, nouse ja kävele". Mutta alkuseurakunnasta kerrotaan myös, että he pitivät kaikkea yhteisenä, myivät omaisuutensa ja antoivat tarvitseville. Eli vaikka Pietarilla ja Johanneksella ei ollut kultaa eikä hopeaa antaa, seurakuntalaisilla niitäkin oli ja he halusivat nekin jakaa toistensa auttamiseksi. Jumala antoi uskon Pietarille ja Johannekselle parantaa sairas ja Jumala antoi alkuseurakunnalle alttiin sydämen auttaa toinen toisiaan. Molemmissa tapauksissa Jumala oli avun lopullinen antaja.

Kun mies, jonka paranemisen puolesta on rukoiltu 40 maassa, saa syöpähoitojen jälkeen ensimmäiselläkontrollikäynnillään "puhtaat paperit", hän varmasti kiittää sekä hoitohenkilökuntaa, että Jumalaa. Kun tuore isä saa viimein syliinsä lapsen, jota hän on vuosia rukoillut, hän kiittää Jumalaa sekä lapsestaan, että niistä hoidoista joiden avulla lapsi on saatu. Kun joku hätään joutunut saa avun, hän kiittää varmasti sekä auttajiaan, että Jumalaa, joka kuuli hänen rukouksensa ja lähetti auttajat paikalle.

Meidän tulee nähdä kaikki Jumalan työt ja tuoda niistä kaikista hänelle kiitos.